maanantai 8. elokuuta 2011

Reipasta aamua?

Olen vakaasti päättänyt ujuttaa liikunnan tavalla tai toisella arkeeni myös sen jälkeen, kun työt parin päivän päästä alkavat. Ainakin alkuun tuntuu, ettei ehkä illasta heti kotiin tultua raaski lähteä lenkille (ainakaan joka päivä), kun kullanmurut kaipaavat huomiota. Sitäpaitsi ei ehkä myöskään jaksa. Eli vaihtoehtona on sitten joko liikkua kun lapset nukkuu, liikkua lasten kanssa tai liikkua aamulla ennen töihin lähtöä. Tuo viimeisin vaihtoehto kuullostaa lähes kidutukselta tällaisesta iltavirkusta aamun torkusta.

Mutta: rajojaan on hyvä välillä kokeilla. Sitä paitsi joskus muinoin kesäaikaan vuosia sitten, kun esikoinen oli pieni, lähdin joskus lenkille ennen miehen töihin menoa. Opiskeluaikaan puolestaan kävimme ystävän kanssa joka keskiviikko vesijumpassa, joka alkoi 6:30. Herätessä ensimmäinen ajatus oli äärimmäinen epäusko - kuka hullu siihen aikaan nousee vapaaehtoisesti??? Mutta voi että oli koko päivän mahtava olo!

Eilen illalla hilasin crosstrainerin jo valmiiksi olohuoneeseen ja dvd-soittimen päälle ensimmäisen kauden Rimakauhua ja rakkautta. Vakaa aikomukseni oli alkaa totutella tulevaan vuorokausirytmiin, ja herätä 6:30 kun lapset vielä (oletettavasti) nukkuvat. Suunnitelmana oli polkea crossarilla ainakin puoli tuntia Rimiksen tahdissa.

Suunnitelma eteni suunnitellusti siihen saakka, kun kello soi. Sen jälkeen taistelin saadakseni silmäni pysymään auki. Lopulta kampesin itseni istumaan sängylle, ajatuksena siirtyä alakertaan ja treenaamaan. Näin kuvittelinkin tapahtuvan, kunnes tajusin makaavani nyt mahallani sängyllä. Edelleen. Sitten viereeni kömpi yksi kullanmuru, ja päätin olevan viisasta odottaa vielä hetki, että neiti ehtii nukahtaa eikä havahdu siihen kun tämä reipas äiti rynnistää alakertaan.

Seuraava havainto oli se, että kaksi muuta kullanmurua kiipeää samaan sänkyyn, ja kello näyttää yli yhdeksää. Eli tänä aamuna ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä. Huomenna uusi yritys - crossari ja Rimakauhua ja rakkautta ovat edelleen valmiusasemissa. Toivottavasti minäkin liityn aamulla seuraan. Jonkun verran aikaista aamuherätystä ehkä tietysti loiventaisi se, jos olisi mennyt ajoissa nukkumaan. Nyt unille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti